Hallituksen jäsenet
Puheenjohtaja Berit Hietanen
Varapuheenjohtaja Katariina Jänkälä
Sihteeri Ilkka Niemi
Taloudenhoitaja Katariina Jänkälä
Yhdistyksemme toimii vapaaehtoispohjalta. Yhdistyksellä ei ole palkattua työntekijää, eikä toimitiloja. Vastaamme s-posti yhteydenottoihin pääsääntöisesti viikon sisällä. Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä puhelimitse p. 0400 403019 / pj Berit Hietanen
ADHD-liitto on yhdistyksemme kattojärjestö ja Lapin ADHD-yhdistys toimii paikallisella tasolla koko Lapin läänissä, mutta yhdistyksemme pääpaikka sijaitsee Rovaniemellä. Toiminta tapahtuu pääsääntöisesti Rovaniemen Kansalaistalolla (Rovakatu 23).
Varapuheenjohtaja Katariina Jänkälä
Sihteeri Ilkka Niemi
Taloudenhoitaja Katariina Jänkälä
Yhdistyksemme toimii vapaaehtoispohjalta. Yhdistyksellä ei ole palkattua työntekijää, eikä toimitiloja. Vastaamme s-posti yhteydenottoihin pääsääntöisesti viikon sisällä. Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä puhelimitse p. 0400 403019 / pj Berit Hietanen
ADHD-liitto on yhdistyksemme kattojärjestö ja Lapin ADHD-yhdistys toimii paikallisella tasolla koko Lapin läänissä, mutta yhdistyksemme pääpaikka sijaitsee Rovaniemellä. Toiminta tapahtuu pääsääntöisesti Rovaniemen Kansalaistalolla (Rovakatu 23).
Yhdistyksen säännöt
I LUKU
NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA
NIMI JA KOTIPAIKKA
1. Yhdistyksen nimi on Lapin ADHD-yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemi ja sen toiminta-alue käsittää Lapin maakunnan.
TOIMINNAN TARKOITUS
2. Yhdistys on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ADHD-oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointia
sekä harjoittaa siihen liittyvää neuvonta- ja valistustyötä.
TOIMINTAMUODOT
3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa julkisoikeudellisia määrärahoja, avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Yhdistys voi myös järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianomaisella luvalla.
II LUKU
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
JÄSENLAJIT
4. Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön.
Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.
Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua luonnollisen henkilön, joka on pitkäaikaisesti ja
tuloksellisesti työskennellyt yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
JÄSENMAKSUT
5. Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen ovat velvollisia suorittamaan vuosittain yhdistyksen kokouksen päättämän jäsenmaksun.
Eri jäsenryhmien jäsenmaksu voi olla erisuuruinen. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.
KURINPITOTOIMET
6. Kurinpitotoimenpiteinä yhdistyksessä ovat varoitus ja kielto osallistua yhdistyksen tilaisuuksiin. Hallitus voi antaa varoituksen jäsenelle,
joka käyttäytyy hyvien tapojen vastaisesti yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Mikäli jäsen varoituksen saamisesta huolimatta jatkaa hyvien tapojen
vastaista käyttäytymistään yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, hallitus voi antaa hänelle määräajaksi kiellon osallistua yhdistyksen järjestämiin
tilaisuuksiin. Määräaika voi olla korkeintaan 12 kuukauden mittainen. Osallistumiskiellosta huolimatta jäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin.
Ennen varoituksen ja kiellon antamista jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.
EROAMINEN JA EROTTAMINEN
7. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
8. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:
Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.
Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsen voi vedota hallituksen tekemästä erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukseen
kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen
vahvistettua päätöksen.
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksua vuoden loppuun mennessä.
Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös eroamis- tai erottamisvuodelta.
III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO
TOIMIELIMET
9. Yhdistyksen päättävänä elimenä on yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous.
Vuosikokous pidetään vuosittain syys - marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää tai
vähintään 1/10 yhdistyksen varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoittamansa asian takia hallitukselta vaatii.
Toimeenpanevana elimenä on hallitus.
VUOSIKOKOUS
10. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
ALOITTEET
11. Varsinainen jäsen voi tehdä aloitteen vuosikokoukselle. Aloite toimitetaan yhdistyksen hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Hallituksen on tuotava aloite vuosikokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.
KOKOUSKUTSU
12. Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan kaikille jäsenille kirjeitse tai jäsenen tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsun mukana toimitetaan esityslista.
ÄÄNIVALTA JA PÄÄTÖKSENTEKO KOKOUKSISSA
13. Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä, joka on suorittanut yhdistykselle erääntyneet jäsenmaksunsa.
Jäsen ei voi valtuuttaa ketään muuta käyttämään äänioikeuttaan.
Erääntyneet jäsenmaksunsa suorittaneella kannatusjäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
HALLITUS
14. Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja 2-5 varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Puheenjohtajan ja varajäsenten toimikausi on yksi
kalenterivuosi, hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta siten, että heistä aina puolet on vuosittain erovuorossa.
Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon tasapuolinen alueellinen ja muu edustavuus.
15. Hallituksen tulee hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti yhdistyslain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen tekemien päätösten ja hyvän
yhdistyskäytännön mukaan.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
16. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokouksen.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja yli puolet varsinaisista jäsenistä.
Hallitus voi tehdä päätöksiä myös tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa
hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksen teon aikana.
Hallituksen päätökseksi tulee asiaäänestyksessä se kanta, jonka hyväksi on annettu useimmat äänet. Henkilövaalissa valituksi tulee eniten ääniä saanut
henkilöä. Tasatuloksen sattuessa, ratkaisee asiaäänestyksessä arpa, henkilövaalissa kokouksen puheenjohtajan kanta.
NIMENKIRJOITUSOIKEUDET
17. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset jäsenet kaksi aina yhdessä siten, että vähintään toinen on
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Yhdistyksen hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
LUKU IV
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
TOIMINNAN TARKASTUS
18. Yhdistyksellä on yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja hänellä tai heillä henkilökohtainen varamies tai henkilökohtaiset varamiehet.
Toiminnantarkastajalla tulee olla sellainen taloudellisten asioiden ja yhdistyksenhallintoa koskeva asiantuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on
tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
TILI- JA TOIMINTAVUOSI
19. Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja tilinpäätös asiakirjoineen on toimitettava
toiminnantarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä.
Toiminnantarkastajien tulee toimittaa hallitukselle toiminnantarkastuskertomus viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
20. Yhdistyksen kokous voi päättä näiden sääntöjen muuttamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Sääntöjen muutospäätöksen on saatava
hyväkseen vähintään ¾ annetuista äänistä.
YHDISTYKSEN PURKAMINEN
21. Yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen purkamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutussa. Purkamispäätöksen on saatava taakseen vähintään ¾
annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
JÄSENOIKEUKSIEN SÄILYMINEN
22. Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
SIIRTYMÄSÄÄNNÖS
23. Valittaessa näiden sääntöjen mukaan hallitusta ensimmäistä kertaa hallituksen varsinaisten jäsenten toimikauden pituus määrätään arvalla siten,
että puolella, tai lähinnä puolella toimikausi on kahden vuoden mittainen ja muilla vuoden mittainen.
NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA
NIMI JA KOTIPAIKKA
1. Yhdistyksen nimi on Lapin ADHD-yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemi ja sen toiminta-alue käsittää Lapin maakunnan.
TOIMINNAN TARKOITUS
2. Yhdistys on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ADHD-oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointia
sekä harjoittaa siihen liittyvää neuvonta- ja valistustyötä.
TOIMINTAMUODOT
3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- tarjoaa neuvontaa ja ohjausta
- julkaisee jäsentiedotteita
- tarjoaa vertaistukea niin ADHD-oireisille kuin heidän omaisilleenkin
- järjestää tiedotustilaisuuksia
- järjestää kerho- ja virkistystoimintaa
- pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla saavuttamaan tarkoituksensa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa julkisoikeudellisia määrärahoja, avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Yhdistys voi myös järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianomaisella luvalla.
II LUKU
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
JÄSENLAJIT
4. Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön.
Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.
Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua luonnollisen henkilön, joka on pitkäaikaisesti ja
tuloksellisesti työskennellyt yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
JÄSENMAKSUT
5. Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen ovat velvollisia suorittamaan vuosittain yhdistyksen kokouksen päättämän jäsenmaksun.
Eri jäsenryhmien jäsenmaksu voi olla erisuuruinen. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.
KURINPITOTOIMET
6. Kurinpitotoimenpiteinä yhdistyksessä ovat varoitus ja kielto osallistua yhdistyksen tilaisuuksiin. Hallitus voi antaa varoituksen jäsenelle,
joka käyttäytyy hyvien tapojen vastaisesti yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Mikäli jäsen varoituksen saamisesta huolimatta jatkaa hyvien tapojen
vastaista käyttäytymistään yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, hallitus voi antaa hänelle määräajaksi kiellon osallistua yhdistyksen järjestämiin
tilaisuuksiin. Määräaika voi olla korkeintaan 12 kuukauden mittainen. Osallistumiskiellosta huolimatta jäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin.
Ennen varoituksen ja kiellon antamista jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.
EROAMINEN JA EROTTAMINEN
7. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
8. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:
- on laiminlyönyt jäsenmaksun tai muulla tavoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai
- ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.
Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsen voi vedota hallituksen tekemästä erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukseen
kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen
vahvistettua päätöksen.
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksua vuoden loppuun mennessä.
Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös eroamis- tai erottamisvuodelta.
III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO
TOIMIELIMET
9. Yhdistyksen päättävänä elimenä on yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous.
Vuosikokous pidetään vuosittain syys - marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää tai
vähintään 1/10 yhdistyksen varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoittamansa asian takia hallitukselta vaatii.
Toimeenpanevana elimenä on hallitus.
VUOSIKOKOUS
10. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Esitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta.
- Esitellään tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus edelliseltä toimintavuodelta.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
- Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Päätetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
- Päätetään seuraavana toimintavuonna varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruus näiden sääntöjen 5 §:n mukaan.
- Päätetään seuraavan toimintavuoden talousarvio.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi.
- Päätetään, kuinka monta hallituksen jäsentä valitaan seuraavaksi kaudeksi erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 14 §:n mukaan.
- Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi toimintavuodeksi.
- Valitaan hallituksen varajäsenet seuraavaksi toimintavuodeksi ja päätetään, missä järjestyksessä heidät kutsutaan hallituksen kokoukseen.
- Päätetään valitaanko yksi vai kaksi toiminnantarkastajaa seuraavaksi toimintavuodeksi.
- Valitaan toiminnantarkastaja tai toiminnantarkastajat ja hänelle tai heille henkilökohtainen varamies tai henkilökohtaiset varamiehet.
- Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
- Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24§:n määräykset.
ALOITTEET
11. Varsinainen jäsen voi tehdä aloitteen vuosikokoukselle. Aloite toimitetaan yhdistyksen hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Hallituksen on tuotava aloite vuosikokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.
KOKOUSKUTSU
12. Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan kaikille jäsenille kirjeitse tai jäsenen tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsun mukana toimitetaan esityslista.
ÄÄNIVALTA JA PÄÄTÖKSENTEKO KOKOUKSISSA
13. Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä, joka on suorittanut yhdistykselle erääntyneet jäsenmaksunsa.
Jäsen ei voi valtuuttaa ketään muuta käyttämään äänioikeuttaan.
Erääntyneet jäsenmaksunsa suorittaneella kannatusjäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
HALLITUS
14. Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja 2-5 varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Puheenjohtajan ja varajäsenten toimikausi on yksi
kalenterivuosi, hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta siten, että heistä aina puolet on vuosittain erovuorossa.
Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon tasapuolinen alueellinen ja muu edustavuus.
15. Hallituksen tulee hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti yhdistyslain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen tekemien päätösten ja hyvän
yhdistyskäytännön mukaan.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
- Valita hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta varapuheenjohtaja kuukauden kuluessa toimikautensa alkamisesta
- Valita keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri ja rahastonhoitaja kuukauden kuluessa toimikautensa alkamisesta
- Hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta ja tilinpäätöksen valmistumisesta.
- Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
- Huolehtia, että ilmoitus sääntöjen muuttamisesta tai nimenkirjoittajan vaihtumisesta tehdään viipymättä yhdistysrekisteriin.
- Hyväksyä yhdistyksen jäsenet ja pitää heistä luetteloa.
- Huolehtia yhdistyksen kotisivujen pitämisestä internetissä, jos yhdistyksellä sellaiset on.
- Edustaa yhdistystä sekä kantaa ja vastata sen puolesta.
16. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokouksen.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja yli puolet varsinaisista jäsenistä.
Hallitus voi tehdä päätöksiä myös tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa
hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksen teon aikana.
Hallituksen päätökseksi tulee asiaäänestyksessä se kanta, jonka hyväksi on annettu useimmat äänet. Henkilövaalissa valituksi tulee eniten ääniä saanut
henkilöä. Tasatuloksen sattuessa, ratkaisee asiaäänestyksessä arpa, henkilövaalissa kokouksen puheenjohtajan kanta.
NIMENKIRJOITUSOIKEUDET
17. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset jäsenet kaksi aina yhdessä siten, että vähintään toinen on
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Yhdistyksen hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
LUKU IV
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
TOIMINNAN TARKASTUS
18. Yhdistyksellä on yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja hänellä tai heillä henkilökohtainen varamies tai henkilökohtaiset varamiehet.
Toiminnantarkastajalla tulee olla sellainen taloudellisten asioiden ja yhdistyksenhallintoa koskeva asiantuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on
tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
TILI- JA TOIMINTAVUOSI
19. Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja tilinpäätös asiakirjoineen on toimitettava
toiminnantarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä.
Toiminnantarkastajien tulee toimittaa hallitukselle toiminnantarkastuskertomus viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
20. Yhdistyksen kokous voi päättä näiden sääntöjen muuttamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Sääntöjen muutospäätöksen on saatava
hyväkseen vähintään ¾ annetuista äänistä.
YHDISTYKSEN PURKAMINEN
21. Yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen purkamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutussa. Purkamispäätöksen on saatava taakseen vähintään ¾
annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
JÄSENOIKEUKSIEN SÄILYMINEN
22. Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
SIIRTYMÄSÄÄNNÖS
23. Valittaessa näiden sääntöjen mukaan hallitusta ensimmäistä kertaa hallituksen varsinaisten jäsenten toimikauden pituus määrätään arvalla siten,
että puolella, tai lähinnä puolella toimikausi on kahden vuoden mittainen ja muilla vuoden mittainen.